30.10.2011

Kontaktiesteitä

Tällä viikolla agilitya on treenailtu kahteen otteeseen. Agilityakatemian treeneissä tiistaina ja tänään sunnuntaina omatoimista kontaktitreeniä. Oreniuksen treeneissä homma tyssäsi siihen, että neljäntenä esteenä oli A. Turo ei suostunut hallissa kiipeämään A:ta ylös, vaan pisti jarrut pohjaan heti alkumetreillä. Mä en vaan ymmärrä? Olisiko se ollut se A-esteen alla ollut putki, joka koiraa hämää, vai onko se vain se eri ympäristö. Lähinnä parin viikon päästä häämöttäviä kisoja ajatellen, perhosia lentelee vatsassa. Jos se rata tyssää näihin kontaktiesteisiin..
Tehtiin sitten vain päällejuoksuharjoitusta kahdella peräkkäisellä takaakierrolla, ja A-esteen sijasta lähetin koiran putkeen. Lopuksi tehtiin nopea helppo seitsemän esteen ratapätkä, jonka Turo suoritti ensiyrittämällä puhtaasti, jes! Harmitti vaan kun muut hinkkasivat alussa rataa, ja ohjauskuvioita, enkä voinut osallistua saman harjoituksen tekemiseen. No joskus vähän vähemmän, ensi kerralla toivottavasti paremmin :)

Tänään aamusta suunnattiin nokka kohti Ojangon koiraurheilukeskusta. Siellä olikin melkoinen tohina, kun viereisellä kentällä oli alkamassa koulutus ja toisella vastakkaisella radalla treenasi melko kovaääninen shelttilauma. Turo on ollut sen verran omissa ajatuksissaan viimeaikoina, eikä 100% hallittavissa, joten päätin keskittyä kontaktiesteiden harjoittelemiseen, joita voi varsin hyvin tehdä koira kytkettynä flexin kanssa. En halunnut ottaa riskiä, että Turo menisi häiritsemään muita, tosi noloa! Parempi sitten vain ottaa varman päälle :)
Ensimmäinen puomille meno oli hieman epävarma, mutta kun rohkaisin koiraa ja palkkasin niin johan vauhtia ja meinikiä tuli mukaan! A-esteellä sen sijaan ei tietoakaan epävarmuudesta. Alastulosta on tullut varmempi. Turo ei tarvitse minua kyyristymään ja jarruttamaan vauhtiaan esteen alapuolelle kuten aikaisemmin, mutta oman liikkeeni pysähtymisen koira tarvitsee vielä tuekseen. Ei olla lähelläkään huippusuoritusta, mutta edistymistä on tapahtunut runsaasti! Hyvä me! Kunhan koiran saisi vielä tekemään saman halliolosuhteissa.

Videomateriaalia meidän tohinoista:



Turo A-esteellä. Ja kuten lähtötilanteessa näkyy, koira kuikuilee naapureita. Khöm. Häiriötilanteita ja hallittavuutta täytyy harjoitella, se vain ei ole sieltä helpoimmasta päästä. 



Puomilla vauhtia ja varmuutta alkaa tulemaan. Pysähtyminen useimmiten jo hyvä!

29.10.2011

Tottelevaisia ja tottelemattomia koiria

Viime viikolla tajusin, että koiran kouluttaminen vaatii oikeasti aikaa ja keskittymistä! Mietin muiden ihmisten hyvin tottelevaisia, hyvin opetettuja koiria, ja samalla pähkäilin Turon ajoittaista kurittomuutta. Tajusin, että toiset koiranomistajat käyttävät monia tunteja viikossa koiransa opettamiseen. Sen sijaan Turon kanssa käydään pari kertaa viikossa agilityssa, vähän lenkillä jotain pientä opettamista ja kotona satunnaisesti temppukoulua. Ei siis varsinaista tottelevaisuustreeniä. Eipä ihme jos herra kiskoisi jokaisen vastaantulevan koiran luokse ja säntäisi fresbeiden perässä, jos hihna vaan antaisi periksi.

En ole pilkunviilaaja, joten pikkutarkka tokoilijaparia meistä ei saa. Sen sijaan päätin alkaa panostaa paremmin perustottelevaisuuteen. Eli tavoitteena olisi 2-3 kertaa viikossa tehdä sellainen ulkoilusetti, jossa treenaillaan aktiivisemmin tottelevaisuusjuttuja. Luoksetulon vahvistus ehdottomasti, parempaa kontaktia, ja ohittamistilanteet olisi kiva saada sujuvimmiksi. Nykyään välillä ohittaminen ihan ok, mutta koiraan en saa kontaktia, koska Turo "vaanii" ja kyttää silmää räpäyttämättä vastaantulijaa. Tokoliikkeistä haluaisin opettaa Turolle sivulle/vierelle tulemisen. Siitä olisi hyötyä niin lenkillä kuin agilityssa. Aikatavotteita ei ole, mutta vähitellen jos parsonipoikaa saisi enemmän kuulolle! :) Kaikki vinkit otetaan vastaan. Muun muassa meidän pojun motivointi on välillä hankalaa, kun namut ja lelut ei tunnu millään riittävän huomionherättäjiksi silloin kun kaveri on tulossa vastaan!

Muutama treenikerta on jo alla, ilman häiriötekijöitä. Kahdestaan Turo tekee luoksetuloja ja katsekontakteja ihan kivasti. Huomasin että päättäväinen, mutta kehuva asenne toimii! Nyt täytyy vain yrittää ylläpitää ohjaajan innostus ja tietysti myös koiran!

Sitten tämän aamuiselta lenkiltä vielä sellainen maininta, että meitä vastaantulevalla puudelilla ei oltu tottelevaisuuskoulutusta viety ihan tarpeeksi pitkälle! Reippailtiin Turon kanssa lenkkipolulla, kun musta puudeli juoksenteli polulla vastaan hieman omistajansa edellä. Turo oli lyhyellä hihnalla, sillä tarkoituksenani ei ollut päästää Turoa haistelemaan. Ajattelin puudelin olevan kiltti ja tottelevainen, se tuli kuonokkain Turon luokse, mutta jatkoimme reippaasti matkaa, kunnes koira yhtäkkiä hyökkäsi takaapäin Turon päälle! Rähinähän siinä alkoi, Turo tietysti vastasi hyökkäykseen. Kumpikaan ei purrut, mutta ei siinä iloisesti häntääkään heiluteltu. Nappasin Turon valjaista syliin, mulkoilin omistajaa ja jatkoimme matkaa. Omistaja ja vähäksi aikaan "kurittamaan" koiraansa, jonka jälkeen jatkoi matkaa koira vapaana! Siis törkeää, ei pyytänyt anteeksi, eikä saanut koiraansa kuriin, ja vielä jatkaa lenkkiä koira irrallaan. Melko vastuutonta! Ärhäkämpi koira olisi voinut vastata melko kovasti takaisin, eikä lopputulos välttämättä olisi ollut yhtä siisitä kuin tässä tapauksessa. Onneksi ei käynyt pahemmin, mutta ei kovin mukava tilanne ollut!

16.10.2011

Keskittymiskykyä ja sen puutetta.

Tällä viikolla agilitytreeniä on kertynyt vain parille päivälle. Aina ei voi jaksaa olla niin aktiivinen. Sen sijaan käytiin kokeilemassa sauvakävelyä! Oma nilkkani on kesäisen nivelsiderevähdyksen jäljiltä vielä sen verran heikko ja kipuileva, että agilitytreenien juoksumäärät ovat ainoita juoksuaskelia, joista nilkka ei vielä haitallisissa määrin rasitu. Ajattelin että olisi kiva jos Turon voisi ottaa sauvakävelylenkille mukaan, eikä tarvitsisi mennä kahteen kertaan ensin ulkoiluttaakseen sauvoja ja sitten koiraa :D Päiväsaikaan lenkki sujui kohtuullisen hyvin, sillä vastaantulijoita tai häiriötekijöitä ei oikeastaan ollut. Turo viipotti mallikkaasti edessä. On se kyllä sen verran innokas nuuskuttelija, että välillä joutui hoputtamaan kun herra viipottaisi sivussa pitkin ojanpenkereitä. Tuli siis todettua, että kyllähän se sauvailu koirankin kanssa onnistuu, mutta se vaatii vielä vähän hiomista ja harjoittelua jos tavaksi meinataan ottaa. Ehkä on siis parampi, että sauvailen tästä lähtien itsekseen ja reippaillaan Turon kanssa ihan kaksin ilman kolmansia osapuolia :)

Tiistaina Juhan treeneissä, meitä oli vain neljä koirakkoa kuuden sijasta. Saatiin siis tosissaan treenata kun kaikki ehdittiin tekemään kolme suoritusta. Alla kuva radasta, jonka olen lainannut treenikaverini blogista. Tehtiin rata kahdessa pätkässä 1-8 ja 9-13, jonka jälkeen viimeisellä kerralla yhdistettiin molemmat.

(c) http://saram.blogit.fi


Radalle lähettiin putkesta. Turo teki ensimmäisen pätkän hienosti. Jouduin aika voimakkaasti jarruttamaan Turoa tokalla esteellä, jotta sain koiran kääntymään putkeen. Nelosen ja vitosen välissä tein takaaleikkauksen, vaikka Juha sanoi että persjättö olisi nopeampi ja parempi. Kokeilimme monesti persjätöllä, jolloin kiiruhdin Turon ollessa putkessa neljännen esteen taakse, vastaanottamaan koiran toiselta puolelta. Puolen vaihto onnistui, mutta Turo ei suostunut hyppäämään pituutta, eli ei irronnut esteelle tällä tyylillä. Takaaleikkausta olemme harjoitelleet ja sen avulla irtoaminen tapahtui hyvin. Juha sanoikin, että harvalla koiralla takaaleikkaus on nopeampi ohjata, mutta meillä se toimi. Pituuden jälkeen sai pinkoa täyttä kyytiä suoran päähän tekemään takaakierron. Ei ollut ehkä kaikista sulavin suoritus meiltä, mutta saimme sen kuitenkin sujumaan virheittä. Ensimmäisen osion aikana Juha sanoi minun omistavan hienon koiran. Siitä tuli tosi hyvä mieli! :) Onhan Turo tosi hieno ja taitava, kunhan vaan on motivoitunut ja oikeassa vireessä. Sehän kun osaa olla maailman toheloin ja tottelemattomin jos sille päälle sattuu.

Toisessa pätkässä oli tiukkaa jarruttamista ja takaakiertoa. Pätkä meni muilta osin hyvin, MUTTA Turo ei mennyt puomia! Mä olin ihan varma että nyt oltaisiin valmiita siihen, koska ollaan kontakteja omatoimisesti treenattu, mutta ei! Turo ei hakenut puomille, eikä meinannut sitä juosta vaikka ohjasin ainoastaan puomille. Ehkä ympäristön vaihdos jotenkin hämäsi koiran, tai sitten ollaan sitä kontaktia harjoiteltu lähinnä A:lla. Ens kerralla uus yritys. Kyllähän se puomille meno pitää saada kuntoon ennen marraskuun kisoja!

Kolmas pätkä menikin sitten ihan pelleilyksi. Sekä ohjaaja että koira taisivat olla vähän hyytyneitä, eikä lopputulos voi sillon olla kovin mallikas. Ekalla yrittämällä päästiin takaakierrolle asti tai no Turo hyppäsi sen suoraan kun en ehtinyt ohjeistaa. Sen jälkeen radasta ei oikein tullut mitään, aloitettiin alusta ja mun jalat oli maitohapoilla. Lisäksi pitkä treeni tuntui jo fiiliksissäkin. Räpiköitiin pätkä pätkältä maaliin asti. Kahdesta aikaisemmasta pätkästä olin kyllä tosi ylpeä, sekä koirasta että musta! Tuoreilla jaloilla kun pääsisi koko pätkän vetämään niin vois olla ihan erilainen meninki :) 

Tänään sunnuntaina sitten lähdettiin koko poppoo Ojangon Koiraurheilukeskukseen, tavoitteena treenata puomia ja saada kuvamateriaalia aurinkoisessa syyssäässä treenaamisesta. Vahvistettiin ensin pelkästään puomilta alastuloa 2-on-2-offiin. Kun se sujui niin suoritettiin yksittäisenä puomia kokonaisuudessaa sekä yhden esteen takaa puomin lukemista. Kaikki sujui hienosti jes! Tässä vaiheessa ei ehditty vielä kuvata ja sitten tapahtuikin käänne.
Katsoin pienen ratapätkän, jossa oli lentävä putkeenmeno, jonka jälkeen suoralla linjalla rengas, hyppy, toinen hyppy viistosti oikealle, putki sekä puomi. Ensimmäisellä kerralla Turo teki puhtaasti. Pieni epäröinti ensimmäisen hypyn jälkeen kun tein takaaleikkauksen, niin Turo epäröi hyppääkö hän suoraan vai vierellä olevan hämy esteen. Oikeinhan poika meni, ja hienosti vauhdilla puomille! Toinen yritys oli tarkoitus ottaa videolla, mutta onnistuin pudottamaan namipussin! ARGH! Siitä se alamäki sitten alkoi. Koira karkasi namejen kanssa, onneksi ei häiritsemään muiden suorituksia! Saatiin Turo huijattua kiinni, mutta tämän jälkeen koiran keskittyminen herpaantui. Se muisti radalla siinä kohdassa missä namipussi aikaisemmin tippui, että "tämä oli se kohta" ja sinkosi pois radalta. Ilmeisesti etsimään tippuneita namuja. Tempauksen jälkeen koira yritti karkailla eikö ollut enään kuulolla. Otin koiran remmiin, tehtiin remmin kanssa pari yksittäistä onnistunutta puomia jonka jälkeen lopetettiin treeni siltä päivältä, ettei koira opi karkailemaan ja temppuilemaan. Ei onneksi ehditty häiritä muita koirakoita. Jäi aika huono maku treenistä suuhun vaikka alkupätkä treenistä oli hyvää. Lopun sähläys vain jäi päällimmäisenä mieleen, harmittaa! Pitää laittaa taskut ensi kerralla kiinni, omaa huolimattomuuttahan se oli ja sen johdosta herpaannutin meidän herran keskittymiskykyä. Ja kun meidän tohelo saa jotain päähänsä niin siitä ei ole paluuta. Paras vaan jättää lisätreenit seuraavaan kertaan. Olipas taas meininkiä kerrakseen!

6.10.2011

Syysmyrsky - hullut treenaa!

Tää viikko on ollut taas niin harmaa ja synkkä.

Tiistaina oli Agilityakatemiassa Juhan treeni. Eikä mitään helppoja kuvioita, vaan tuttuun tyyliin haastetta riitti. Turo oli kuitenkin tosi taitava ja kuuliainen, vaikka kahteen osaan jouduttiin pätkäisemään rata, sillä en saanut koiraa irtoamaan laajaan kaarteeseen tarpeeksi, jotta olisin ehtinyt kaarresuoran perään tekemään persjättöä. Hyppysuora meni kilpajuoksuksi ja persjätön kohdalla oltiin sitten solmussa. Noh, muilta osin meni hyvin! Eteen irtoamista ollaan harjoiteltu, mutta kaarteessa harjoitukset ovat jääneet, tai oikeastaan en ole varmaankaan ajatellut koko asiaa. Haasteena vain se kuinka kaarteeseen irtoamisen opetan, sillä ongelmana lelujen heitossa on edelleen se, että koira karkaa "saaliin" kanssa. Pitää varmaan ottaa useampi samanlainen lelu mukaan ja harjoitella silloin kun kentällä ei ole ketään muita, jolloin koiran karkaaminen ei aiheuta muille häiriötä. Ehkä meidän poju vielä hoksaa tämän lelun tuomisen...

Tavallisesti ollaan maanantaisin käyty treenailemassa omatoimisesti, mutta tällä viikolla sää ei antanut periksi. Kakkosvaihtoehtona oli tämä torstai -yhtä kökkö keli! Kuumotus päästä treenailemaan kontakteja oli kuitenkin kova ja sateeseenhan me lähdettiin! Eikö sitä sadetreeniäkin pitänyt harjoitella, sillä kisoissakaan sää ei ole esteenä?
Harjoiteltiin ensin yksittäisenä A-estettä, siinä 2-on 2-offia ja paikallaan pysymistä. Turo ei siinä tavallisesti kovin kauaa malta olla, ja pysähtymisessä se on tarvinnut minulta tosi paljon tukea. Saatiinkin A-esteeseen varmuutta, vaikkakin koiran alastulo esteen harjalta vauhdillisesti hidastui aikalailla. Kaikkea ei kai voi saada kerralla? Saatiin hyviä pysähdyksiä, ja pystyin jättämään koiraa itsenäisemmin suorittamaan tehtävää ja silti pysähtyi mallikkaasti! Otettiin mukaan muutama hyppy ja putki, sieltä sitten A:lle. Vauhdin hurmassa kontaktiin tuleminen on paljon haastavempaa, mutta onnistumisia löytyi sieltäkin! Harjoittelemalla tulee kokoajan lisää varmuutta, vaikka luottamus koiran tekemiseen ei ole vielä vahva, mutta hyvä alku meillä on! :)

Lopuksi innostuin tekemään vielä pienen ratapätkän, jossa oli rengas mukana, mutta ei kontakteja. Olisi ehkä pitänyt lopettaa kontaktien hinkkaamisen jälkeen, sillä Turon motivaatio hieman herpaantui ja poju hieman irtaantui kontrollista ja haahuili puolikuurona. Sain kuitenkin pari hyvää 4 esteen vetoa, jossa rengas hienosti suoritettuna ilman apusiivekkeitä. Sain siis lopetettua treenin kuuliaisen koiran kanssa, vaikka keskittymiskyvyn lievä herpaantuminen häiritsikin pienen hetken.

Viikonloppuna olisi tarkoitus mennä videokuvaajan avustuksella tekemään ratapätkää, jos säät sallivat. Toivotaan parasta! :)

1.10.2011

Agilitytreenailua!

Elossa ollaan vaikka blogi on selkeästi viettänyt pidennettyä kesälomaa. Jos sitä nyt aloittaisi ahkeramman kirjoittelun ja erityisesti yrittäisi päivittää agilitykuulumisia tänne :) Kesän kuvasaldo on myös jäänyt suppeaksi, joka edesauttoi sitä ettei ole tehnyt mieli kirjoittaa blogiin. Ovathan kuvat tämän harrastuksen suola! Mutta tänään ihanassa syysauringossa oltiin agilitytreenailemassa ja saatiin videokuvaajakin mukaan harjoituksiin! 

Eilen innostuin selailemaan parsonrussellinterrierien foorumia, ja löysin maininnan tämän vuoden parsonien epävirallisista agilitymestaruuskilpailuista, jotka järjestetään marraskuussa Hyvinkäällä. Päätin ilmoittaa meidän veijarin mukaan kilpailuihin, mölliluokkaan! Melko jännää, ekat kisat! Melkosia raakileita ollaan vielä, mutta tästä ilmottautumisesta saa hyvän tsempin ja innon syksyn harjoituksiin. Kilpailutkin otetaan hyvänä kokemuksena ja harjoituksena. Hauskaahan sinne mennään pitämään :D

Turo on edistynyt agilityssa kovasti. Malttia on tullut lisää ja tänään treenatessa huomasin, että keskittymiskykykin on parantunut. Saatiin hyvää treeniä kun viereisellä radalla oli haukkuva koira ja toisella laidalla ohjaaja joka kehui ja kannusti kovalla äänivolyymilla. Täytyy edelleen muistaa olla tarkkana Turon kanssa, sillä se on todella kiinnostunut muista koirista ja karkaa kyllä hyvin vikkelään leikkimään, mutta kun motivaatiotaso saadaan pidettyä hyvänä eikä tehdä liian pitkiä pätkiä kerrallaan niin häiriötreenaaminenkin sujuu, ja kokoajan tietysti kehittii. On se treenaaminen tollasen ADHD-tyypin kanssa vaan haastavaa ja jännittävää, mutta myös antoisaa!

Tänään rakensin pienen mölliradanpätkän, jonka olin ottanut internetistä. Tehtiin siitä 11 ensimmäistä estettä. Lähinnä tarkoituksena oli harjoitella A-estettä ja puomia radalla. Yksittäisenä olemme kyseisiä esteitä jonkin verran harjoitelleet, mutta radalla ne ovat vielä melko uusia tuttavuuksia. Eritysesti huomaa, kun radalla vauhti kasvaa, niin kontaktin päähän ei oikein malttaisi pysähtyä kun vauhti vie mennessään! :) 
Melko nopeasti Turo on kontakteja alkanut oppimaan, sillä ei olla niitä vielä kovin kauaa harjoiteltu. Videolta huomasin kuitenkin, että joudun aivan liikaa tukemaan Turoa, eikä alastulot ole vielä täysin hallinnan ja kontrollin alla, vaikka kovasti poika yrittää ja selkeästi sillä on aavistus jutun juonesta. Lisää treeniä!
Videolta myös havaitsin myös juoksevani liikaa kyyryssä, eli siis pyrin ilmeisesti olemaan lähempänä Turoa. En ollut tiedostanut tätä tapaa aikaisemmin, voisi siis jatkossa keskittyä olemaan enemmän pystyssä ;)

Sitten vielä pieni videopätkä meidän suorituksesta. A-este taisi mennä läpijuoksuksi ja puomilla pysähdys, mutta liikaa joudun varmistelemaan ja tukemaan. Täytyy yrittää vahvistaa pysähtymistä ja koiran omatoimisuutta. Onhan niihin kisoihin onneksi vielä aikaa! ;)