Ihanaa Turo, tänään oli mahtava päivä! <3
Aamulla olin vielä epävarma lähdemmekö treenaamaan ollenkaan, sillä Turo loukkasi tiistai-iltana oikean takajalkansa liukastuttuaan kotona. Loppu ilta menikin könkätessä tai vähintäänkin astumalla toisella jalalla hyvin lyhyttä askelta. Muutaman päivän on ollut nyt kevyemmällä liikunnalla ja touhuilla, sillä mahdollisesti jonkinlainen venähdys/vääntyminen siellä jalassa tapahtui. Tänään perjantaina jalka on kuitenkin ollut parempi, eikä aristusta ole ollut havaittavissa. Päätin siis kuitenkin lähteä hallille kokeilemaan ja tunnustelemaan miltä jalka tuntuisi/näyttäisi.
Hieman Turo nosteli hallin pihalla jalkaa, mutta ajattelin sen johtuvan kylmästä, sillä liikkeessä ei ollut mitään normaalista poikkeavaa. Olin varustautunut treeneihin tällä kertaa lelujen lisäksi juustopaloilla! Ja se osoittautui nappivalinnaksi. Harjoiteltiin keppejä, suoraa sekä kaarevaa putkea, nenäkosketusta kontaktipaikalla sekä sarjahyppelyitä puomeilla. Turo meni niin mahtavasti kun vain voi mennä. No muutaman kerran kontakti herpaantui, mutta lopulta sain aina Turon innostumaan ja huomaamaan minut.
Ohjaajan kanssa tehtiin kolmen esteen sarjaa sekä niin, että kaikki kolme estettä olivat lähes peräkanaa että kahden esteen avulla, jolloin toisen esteen jälkeen valssattiin ja palattiin takaisin hyppäämään ensimmäinen este. Motivaatio ongelmia oli näädän kanssa, joten vaihdettiin punaiseen palloon, jolla ei olla viikkoon leikitty niin jo rupesi taas onnistumaan!
Koira ja mamma pursusivat molemmat intoa, ja treenin jälkeen molemmat olivat läkähtyneitä. Turo nukahti tyypilliseen tapaan autoon. Perjantai-ilta sujuu kotona taas rauhallisissa merkeissä :)
28.1.2011
23.1.2011
Agilityharjoituksia
No nyt on pari viikkoa käyty treenailemassa Agilityakatemian hallilla. Ensimmäisellä kerralla tutustuttiin esteisiin, putkeen sekä keppeihin. Alku sujui hyvin ja Turo vaikutti uteliaalta sekä innostuneelta. Kun päästiin suorituspaikalle Turo meni totaalisesti lukkoon. Kouluttaja piti valjaista kiinni kun yritin houkutella ja innostaa Turoa juoksemaan puomin yli. Ei tuntunut mikään kiinnostavan, ei lelut tai makupalat. Toisella puolella kenttää haukkuivat koirat hullunlailla eikä iso pelottavannänöinen mieskouluttaja helpottanut yhtään harjoittelua.
Putkeen meno sujui jo hieman mallikkaammin, tosin se tekemisen ilo ja lennokkuus, joka normaalisti huokuu Turosta oli täysin kateissa. Loppupuolella keppitreeni kuitenkin vapautti yhteistyötä hiukan, kun saimme touhuta ja edetä kahdestaan. Onnistumisen iloa saatiin, vaikka jännitys sallittakoon ekakertalaiselta.
Seuraavia treenejä odotin innoissani, oltiin käyty heti alkuviikosta ostamassa Turolle uusi näätäriepu, joka vinkuu mukavasti. Lenkillä ollaan revitelty ja touhuttu näädän kanssa valtavalla riemulla! Ajattelinkin treenien soljuvan mallikkaasti, sillä tähän mennessä uuden lelun hohtoa ei ole voittanut mitkään esteet tai pelot. Hallille saavuttiin häntä pystyssä ja iloisena. Haisteltiin hieman muita pentuja, tehtiin temppuja ja vedettiin näätää kilpaa. Kaikki tuntui erittäin luapaavalta. Koirakot meidän edellä harjoittelivat kouluttajan kanssa puomin ylittämistä sekä hieman valssaamista. Kokeiliin odottaessamme etukäteen harjoitusta viereisellä esteellä ja Turo teki mahtavalla motivaatiolla ja innokkaana kaiken mihin sitä ohjasin, jes! Kun pääsimme suorituspaikalle saimme aikaiseksi YHDEN suorituksen, jonka jälkeen totaalinen lukko, koira muuttui täysin kuuroksi ja hiiviskeli hallin laitoja nokka maata laahaten.. Voi ei taasko! No luovutettiin vuoromme jonossa seuraavalle.
Kovan yrittämisen tuloksena sain Turon uudelleen innostumaan minusta ja näädästä, juostiin kepit läpi kuin ammattitaiturit, samoin puomit valsseineen sujuivat kuin vettä vaan! Jokin siinä vain on, että kahdestaan kun saamme työskennellä koira on iloinen ja aktiivinen, avustuksen kanssa menee täysin paniikkiin ja haluttomaksi.
Treenin loppupuoliskolla kokeilimme vielä pussia, ja melko sujuvasti sieltä sujahdettiinkin.
Toivottavasti ensi viikolla pystymme näyttämään taitojamme myös kouluttajan opastuksessa! Meidän pieni mussukka on vielä niin vauveli ja arkajalka. Keskittyminen herpaantuu heti jos olotila ei ole turvallinan ja mieluisa. Onneksi meillä on vielä neljä treenikertaa jäljellä, joka kerta paremmaksi! :)
Putkeen meno sujui jo hieman mallikkaammin, tosin se tekemisen ilo ja lennokkuus, joka normaalisti huokuu Turosta oli täysin kateissa. Loppupuolella keppitreeni kuitenkin vapautti yhteistyötä hiukan, kun saimme touhuta ja edetä kahdestaan. Onnistumisen iloa saatiin, vaikka jännitys sallittakoon ekakertalaiselta.
Seuraavia treenejä odotin innoissani, oltiin käyty heti alkuviikosta ostamassa Turolle uusi näätäriepu, joka vinkuu mukavasti. Lenkillä ollaan revitelty ja touhuttu näädän kanssa valtavalla riemulla! Ajattelinkin treenien soljuvan mallikkaasti, sillä tähän mennessä uuden lelun hohtoa ei ole voittanut mitkään esteet tai pelot. Hallille saavuttiin häntä pystyssä ja iloisena. Haisteltiin hieman muita pentuja, tehtiin temppuja ja vedettiin näätää kilpaa. Kaikki tuntui erittäin luapaavalta. Koirakot meidän edellä harjoittelivat kouluttajan kanssa puomin ylittämistä sekä hieman valssaamista. Kokeiliin odottaessamme etukäteen harjoitusta viereisellä esteellä ja Turo teki mahtavalla motivaatiolla ja innokkaana kaiken mihin sitä ohjasin, jes! Kun pääsimme suorituspaikalle saimme aikaiseksi YHDEN suorituksen, jonka jälkeen totaalinen lukko, koira muuttui täysin kuuroksi ja hiiviskeli hallin laitoja nokka maata laahaten.. Voi ei taasko! No luovutettiin vuoromme jonossa seuraavalle.
Kovan yrittämisen tuloksena sain Turon uudelleen innostumaan minusta ja näädästä, juostiin kepit läpi kuin ammattitaiturit, samoin puomit valsseineen sujuivat kuin vettä vaan! Jokin siinä vain on, että kahdestaan kun saamme työskennellä koira on iloinen ja aktiivinen, avustuksen kanssa menee täysin paniikkiin ja haluttomaksi.
Treenin loppupuoliskolla kokeilimme vielä pussia, ja melko sujuvasti sieltä sujahdettiinkin.
Toivottavasti ensi viikolla pystymme näyttämään taitojamme myös kouluttajan opastuksessa! Meidän pieni mussukka on vielä niin vauveli ja arkajalka. Keskittyminen herpaantuu heti jos olotila ei ole turvallinan ja mieluisa. Onneksi meillä on vielä neljä treenikertaa jäljellä, joka kerta paremmaksi! :)
7.1.2011
Pentuagility -kurssi
Tänään tuli iloista sähköpostia, me päästään Turon kanssa tutustumaan agilityn saloihin pentuagilitykurssille ensi viikosta lähtien! :)
Meitä on seitsemän koirakon ryhmä pääsemässä tositoimiin! Huomasin listalta, että muut koirat painivat maxi sarjassa, mutta meidän pippurinen mini/medi varmaan pärjää siellä isompien jaloissa.
Ensi viikolla sitten kuulumisia ensimmäisistä treeneistä!
Meitä on seitsemän koirakon ryhmä pääsemässä tositoimiin! Huomasin listalta, että muut koirat painivat maxi sarjassa, mutta meidän pippurinen mini/medi varmaan pärjää siellä isompien jaloissa.
Ensi viikolla sitten kuulumisia ensimmäisistä treeneistä!
6.1.2011
Tallikoira seikkailee!
Talvi loma porskuttaa eteenpäin kovalla vauhdilla, onneksi melkein kaksi viikkoa vielä loikoilua, urheilua ja koirankoulutusta jäljellä! Turon temppukoulussa ollaan harjoiteltu istumista, maahan menoa ja siitä taas istumista, silmiin katsomista, jalkojen välistä pujottelua sekä uusimpina tulokkaina ryömimistä ja kierimistä. Miellyttämisen haluinen ja aktiivinen pentu oppii ja tekee mielellään. Temput sujuu hyvin vaikka herra yrittääkin välillä fuskailla ja arvailla seuraavaa pyyntöä.
Mummolassa vierailu on toistaiseksi pannassa, sillä Millalle suoritettiin tällä viikolla sterilointi sekä nisäkasvaimia poistettiin samalla. Kaikki meni hyvin ja maha on nyt koko matkalta tikeillä ja leidi on hyppykiellossa. Reipas ja olosuhteisiin nähden iloisen näköinenn narttu kuitenkin oli. Turo lähettää suukkoja ja pikaista paranemista esikuvalleen!
Tänään oli ohjelmaumerona tulevan Tallikoira Turon tutustuttaminen hevosiin ja talliympäristöön. Oli mukavan leuto keli Turolle ottaa osaa hevosteluun. Ali tietysti ensimmäisenä hirnahti kun astuimme ovesta sisään, joten jännitys ja paniikki oli melkoinen, sylissä tutistiin ja vapistiin. Pienet lavan nuuhakisut ja lipaisut rauhoittivat Turoa, vaikka vähän piti mamman sylistä murista ja vilautella hampaita. Katselimme kun ystäväni Merja ratsasi Alilla, jolloin Turo sai kaikessa rauhassa tutkailla ja ihmetellä ympäristöä.Kun palasimme talliin, posket olivat jo lommollaan hevosenlantaa ja heinää, häntäkin viipotti iloisesti. Loppujen lopuksi erinomainen suoritus ensikertalaiseksi <3
Mummolassa vierailu on toistaiseksi pannassa, sillä Millalle suoritettiin tällä viikolla sterilointi sekä nisäkasvaimia poistettiin samalla. Kaikki meni hyvin ja maha on nyt koko matkalta tikeillä ja leidi on hyppykiellossa. Reipas ja olosuhteisiin nähden iloisen näköinenn narttu kuitenkin oli. Turo lähettää suukkoja ja pikaista paranemista esikuvalleen!
Tänään oli ohjelmaumerona tulevan Tallikoira Turon tutustuttaminen hevosiin ja talliympäristöön. Oli mukavan leuto keli Turolle ottaa osaa hevosteluun. Ali tietysti ensimmäisenä hirnahti kun astuimme ovesta sisään, joten jännitys ja paniikki oli melkoinen, sylissä tutistiin ja vapistiin. Pienet lavan nuuhakisut ja lipaisut rauhoittivat Turoa, vaikka vähän piti mamman sylistä murista ja vilautella hampaita. Katselimme kun ystäväni Merja ratsasi Alilla, jolloin Turo sai kaikessa rauhassa tutkailla ja ihmetellä ympäristöä.Kun palasimme talliin, posket olivat jo lommollaan hevosenlantaa ja heinää, häntäkin viipotti iloisesti. Loppujen lopuksi erinomainen suoritus ensikertalaiseksi <3
2.1.2011
Levi
Tänään kotiuduttiin takaisin Etelä-Suomeen Lapin reissulta. Luulisi, paikkakuntien sijaitsevan päinvastaisissa paikoissa, sillä Helsingissä oli ainakin tuplasti enemmän hankea kuin Levillä!
Lunta kuitenkin riitti sen verran, että mutkamäki ja sivakointi tulivat viikonmittaisella reissulla hyvin tutuiksi. Pakkanen paukkui -7 ja -28 asteen välillä, suurimmaksi osaksi -15 tuntumassa, joten koirat eivät suostuneet kovin kauaa ulkoilemaan kerrallaan, mutta kyllä me silti ehdimme Lapin maisemiin tarpeeksi tutustua kera koirien.
Maisemat ja ilma oli mitä parhain! Hieman sateli lunta loppuviikosta, mikä ei yllättänyt, sillä unohdimme kameran laukun pohjalle alkuviikon kirkkailla keleillä, ja kun kamera vihdoin lähti reissuun mukaan niin sumu ja lumisade oli vallitsevana teemana. Kuvaussessioita hankaloitti myös valonpuute. Aurinko nousi joka aamu vasta kello 11 korvilla ja pimeää laskeutui jo 15 aikoihin. Oli siinä ihmettelemistä!
Raketit paukkuivat Uutena Vuotena. Käytiin ihastelemassa rakettien pauketta Levikeskuksessa, jossa ammattilaiset esittelivät taitojaan. Turon ensimmäinen uusi vuosi sujui hyvin. Milla yritti provosoida haukkumiseen ja hermostuneisuuteen, mutta Turo otti asian melko lungisti, se ei turhia hötkyillyt. Muutaman kerran haukahdettiin ja ihmeteltiin, taidettiin yöllä muutaman kerran pompahtaa pystyyn kovan paukauksen johdosta, mutta muutoin ilta ja yö sujui mallikkaasti.
Oikein mukavaa vuoden alkua kaikille karvakorville, etenkin pippurisille ärriereille ja niiden omistajille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)