28.10.2010

Suursiivous

Viimepäivinä on ollut vähän kiireistä, blogi on ollut mielessä, mutta kirjoittamiseen ei ole riittänyt aikaa. Turon kanssa on sujunut hyvin, tänään on kulunut jo kaksi viikkoa siitä kun poika haettiin Siltamäkeen asumaan. Kovasti on kasvua tapahtunut, painoa on kertynyt jo 2,5 kiloa! Eli puoli kiloa on tullut massaa lisää. Ruokahalu on kasvanut valtavasti, eikä mikään ihme kun nappuloiden kanssa tarjoillaan yleensä piimää tai kermaviiliä. Koirien palkintonameihin ollaan tehty myös pientä tuttavuutta. Niiden avulla meidän Turo on jo oppinut istumaan käskystä. Oppivainen poika! Remmissä kävelemistä on myös treenattu muutaman kerran. Eilen aurinkoisessa ja raikkaassa syyssäässä käytiin hieman kävelemässä, täytyy sanoa että parannusta ensimmäiseen kertaan oli VALTAVASTI!  Mummo on ommellut punaisen villapuvun, joka lämmittää ohutta pentukarvaa. Turo ei ole puvusta moksiskaan, hyvä kun tottuu pukuun pienestä pitäen. Pakkanen paukkuu jo kevyesti, joten puvun käyttö ainakin pidemmillä ulkoilukerroilla on aivan paikallaan.

Tänään ollaan riehuttu, nukuttu ja siivottu. Oli poika pienen pätkän yksikseenkin kun mamma ja iskä lähti ostamaan Halloweenjuhlia varten rekvisiittaa. Löysin aivan mahtavan halloweenkakun ohjeen, jonka leipomiseen oli pakko keksiä jonkinlainen veruke, joten kutsutaan muutamia ystäviä kylään lauantaina, mukava viettää iltaa yhdessä. Saa nähdä miten me Turon kanssa selviydytään leipomisurakasta :)

Tänään on tosiaan siivottu urakalla. Saatiin vihdoin ja viimein lattiat pestyä kostealla niin on Turon mukavampi mutustella muruja lattioilta, ei muutu kieli ihan mustaksi ;) Vähän varovasti ollaan siivoiltu tähän asti ettei Turo saa heti paniikkia, mutta tänään myllättiin koko kämppä. Imuri oli jännä ja pelottava kapistus kun se piti niin kovaa meteliä. Piti aina juosta toiseen huoneeseen imuria karkuun. Ei se kovaääninen mötikkä taida olla yhdenkään koiran mieleen, ainakaan minun tietääkseni!

Vielä on mainittava muutama huomio meidän hauvelin pirulaispuolesta. Meidän poika on ruvennut pitämään ääntä! Lelujen kanssa myllätessä murinaa on kyllä kuulunut melkein alusta asti ja se on ihan normaalia, mutta nyt on tullut isompi murina ja haukahdus kun Turo yrittää komentaa meitä. Varsinkin kun on nälkä tai kun ruokaa ollaan laittamassa kuppiin niin haukkumurina -kuoro alkaa. Tietysti hauvelin täytyy hiljentyä ja istahtaa ennenkuin ruokaa annetaan ja hienosti se jo sujuukin.

Toinen asia on Samin pompottaminen! Silloin kun Turo ei saa tarpeeksi huomiota niin se joko hyökkää puremaan tai aloittaa jonkin huonekalun/vastaavan järsimisen. Ehkä Samin auktoriteetti on Turon mielestä liian leikkiin viittaava. Minua se kuitenkin tottelee paremmin ja kunnioittaa ärähdystä. Kätenikään eivät ole raadellut tai purrut. Täytyy yrittää saada meille molemmille yhtä auktoriteettinen asema. Yliväsyneenä ja riehaantuneena  
naskalihampaat napsivat mistä sattuu, mutta sellainen on ymmärrettävää. Melko nopeasti poju kuitenkin simahtaa, varsinkin jos pojan nappaa rauhotettavaksi, kuten useimmiten joudun tekemään.
No nyt tuli hieman näitä "täystuho" paljastuksia. Näitä kohtauksia ei kuitenkaan ole kuin 1-2 kertaa päivässä. Suurimman osan ajasta Turo käyttäytyy ja leikkii nätisti. Ihana ja suloinen pentu! Pennut ovat aina pentuja ja se heille sallittakoon, se vaihe ei kuitenkaan kestä loputtomiin.

24.10.2010

Mummolassa

Sunnuntaipäivää vietettiin mummolassa. Turo ja Milla tulee kokoajan paremmin juttuun, vaikka vanha mummo jaksaa vieläkin muistuttaa irvistyksellä jos Turo tulee liian lähelle sitä lelua, jonka kanssa Milla painii. Käytiin metsässä kävelyllä, molemmat koirat saivat juoksennella vapaina rapakossa. Turolla oli vauhtia mukana, kun Milla teki äkillisiä käännöksiä niin Turon matka ei pysähtynytkään aina ihan samalla nopeudella, vaan sitä paineltiin ihan huolella puskaan. Ohjaustehosteissa on vielä hiomista :)
Hienosti Turo tuli ulkonakin kutsusta luokse, tietysti täytyy muistaa palkita namipaloin. Hieno poika!

Turo sai maistaa vähän paistettua naturel kanaa kun ihmisetkin herkuttelivat uunipotuilla. Hyvin upposi meidän pojan massuun. Siirä on tullut varsinainen syömamaisteri. Ei tarvita kahta sanaa kun jo ollaan keittiössä jääkaapilla pummimassa ruokaa. Mistä lie oppinut tuollaisen tavan näin nuorena?

Kun oltiin hetki rauhotuttu ruokailun jälkeen niin Millaa puoli vuotta nuorempi Ella russelitäti tuli kyläilemään. Pienen kurinpalautuksen Turo sai Ellaltakin liiallisesta tuttavuudesta, mutta muutoin tutustuminen sujui varsin mallikkaasti. Ella oli kiinnostuneempi Turosta kuin aikaisemmat mummokaverit, joten ekaa kertaa Turo sai hieman vastakaikua omaan innokkuuteensa. Pojalla oli oikein hauskaa! Riehumisen ja touhottamisen jälkeen uni taas maittoi kunnolla.



Koko russelikomppanja saatiin loppujenlopuksi samaan aikaan kuvaan. Täytyy myöntää että mammalla on EHKÄ kourassa jokun pieni namupala, mutta saatiinpahan edes yksi otos! :D


Turo ja Ella tekemässä tuttavuutta keskenään. Turokin uskaltautui leikkimään! :D





Turo ja Milla pihalla juoksentelemassa. Turo vähän ihmettelee Miltsiä, joka tuttuun tapaan kyttää lelua, jospa joku sen vaikka heittäisi niin pääsisi juoksemaan perään!!

22.10.2010

Reporankana

Tänään on ollut touhukas päivä. Aamupäivästä Turo harjoitteli yksin olemista parin tunnin verran ja hienostihan se sujui, alkuun vähän harmitti ja kiukutti, mutta takaisintullessa omalta paikalta löytyi rauhallinen ja iloinen pojan kloppi. Kaverini Lotta tuli katsomaan meidän pientä vauvelia ja ihastui meidän hurmuriin. Ovi ehti pamahti hetkeksi kiinni , kunnes ovikello taas soinut. Mummo ja minun veljeni sieltä tulivat pullien kanssa morjestamaan Turoa. Mummon lellipylly sai jopa palan pullaa, vaikka me täällä kotona ollaan vaan pidetty kuivalla piimä/nappula linjalla! :D Touhuttiin ja ihmeteltiin jopa 3h putkeen, ihme ettei koiran tullut väsy, ei ilmeisesti malttanut nukkua.

Lopulta meidän haukotteleva hauveli pääsi vetämään sikeitä soffalle. Tirsojen jälkeen iskä tulikin kotiin ja melkeen heti lähdettiin kyläilykierrokselle. Molemmat mummolat käytiin läpi. Ensimmäisessä stopissa sovitettiin hienoa punaista lämpöpukua. Alkaa ilmat viilenemään niin pitää olla vauvakarvan päällä jotain lämmikettä. Jack russellinterrieri Millan kanssa piti myös vähän ärhennellä. Milla ei ollut kiinnostunut kuin leluistaan, mutta Turo juoksenteli sinnikkäästi hirmuista vauhtia Millan ympärillä, välillä käyden piilossa sohvan alla. Tyypillinen junnu ja hölmöläinen!
Piipahdettiin vielä kyläilemässä toisella mummolla ennenkuin tultiin kotiin lepäilemään. Siellä moikkailtiin vanhaa labradorinnoutaja mummoa Iidaa. Molemmat taisivat pelätä vähän toisiaan, mutta kaikin puolin tapaaminen meni hyvin. Turokin oli puristanut jo kaikki mehut itsestään Millan kanssa, niin ei enään jaksanut räyhäillä. Mamman sylissä nukuttiin melkeen koko kyläilyn ajan. Kotiin päästyä koiruus oli aivan reporankana. Rättiväsynyt mussukka jäi sohvalle nukkumaan juuri siihen kohtaan mihin sen fleesepeiton kanssa laskin.

Tämän päivän uusi juttu oli myös hihnassa kulkeminen. Pantaan ollaan tutustuttu jo noin viikon verran ja nyt se on alkanut sujua hyvin, joten päätettiin ottaa askel eteenpäin. Autolle käveltiin hienosti remmissä. Vähän piti riuhtoa ja ihmetellä jos hihna kiristyi, mutta kun paniikista päästiin eroon niin eteneminen sujui ekakertalaiseksi varsin mallikkaasti.

Syyssää oli melko kolea ja pimeääkin oli jo, mutta rohkeasti silti tutkiskeltiin paikkoja, vaikka inhottavassa remmissä jouduttiinkin liikkumaan. Kyllä me siihen hihnaan pikkuhiljaa totutaan kunhan paremmin tutustutaan.

Milla ihmettelee Turoa. Mielenkiinto heräsi kun hauveli rupesi nakertamaan Millan leluja. Muutoin vanha mummo on superkiltti, mutta omista leluista pidetään kyllä hyvä huoli! Oikealle meidän väsynyt kyläilijä käärittynä fleesepeittoon. Ulkona oli jo pakkasta, poika olisi ollut kotimatkalla umpijäässä ilman maimin lämpöstä sylkkyä ja peittoa <3



21.10.2010

Viikko on vierähtänyt

Tänään on viikko vierähtänyt siitä kun haimme Turo -pojan kotiimme asumaan. Päiväpäivältä ollaan reipastuttu ja tultu uteliaammaksi. Äitiä ja iskää voi jo ihan huolella retuuttaa ja pureskella, ilman pelon tai huolen häivää. No ei ehkä ihan, kyllä pikkuvintiötä on joutunut välillä ojentamaan kun liian tuttavalliseksi käydään niiden pienten naskalien kanssa. Viikko on sujunut nopeasti ja hyvin. Uni ja erityisesti yöunet maittavat päivä päivältä paremminm kehitystä on siis tapahtunut ja tapahtuu edelleen. Ruokakin uppoaa pienen pojan kitaan ja masuun paljon paremmalla ruokahalulla.

Tänään poju on ollut pisimmän pätkän yksikseen kotona kun mamma lähti jumppaan ja Sami oli koulussa. Yhteensä kaksi tuntia! :) Vähän oltiin huolissaan ja surkeina kun taas joutui omalle paikalle odottelemaan. Kotiin tultua huone oli kuitenkin aivan entisellään, edes hätiä ei oltu tehty minnekkään. Iloinen poika otti mamin vastaan. Palkaksi poju sai pari namua ja ruoan piimällä maustettuna, jami!

Tänään on muutenkin käyttäydytty hienosti, (huolimatta siitä että
mamma seisoi takapihalla vesisateessa ja koira juoksi sisälle sanomalehdelle kakalle!) ollaa leikitty sivistyneesti, ja naskaleita on käytetty kohtuudella. Kun poju köy hampaillaan liian innokkaaksi niin kun päästää pienen murinan niin poika on taas täysin ojennuksessa. Kummallisen tehokasta!




Sulousuus heräsi makoisilta päiväunilta. Kyllä se villapeitto maistuu niin hyvältä ja pikku naskalitkin jää siihen niin herkullisesti kiinni.



Kyllä se pieni karvapallo jaksaa leikkiä. Pikkuhiljaa poju osaa jo viihdyttää itse itseään, eikä kokoajan ole pakko olla leikkimässä ja keksimässä Turolle tekemistä. Oma-aloitteinen poika!



Nirunaru kuuluu yksiin suosikeista. Eilen kyläilijöiltä saatiin lahjaksi pieni Aku Ankka pehmolelu, joka on myös yksi lemppari, valitettavasti akusta ei saati tällä kertaa kuvaa. Vieraat oli etsinyt kissojen ja koirien kanssa vinkumatonta pehmolelua, sillä edellistapaamisella meidän hauveli pelkäsi vinkuvia leluja. Nykyään pelko on voitettu ja vinkuvat lelut saavat kunnon selätykset murinoiden kera!!

20.10.2010

Opetellaan koiruuden alkeita

Aamulla ruoka ei maistunut ihan niin hyvin, mutta päivällä oli sitäkin enemmän nälkä. Sekoittelin vähän piimää ja riisiä nappuloiden joukkoon, kyllä kelpasi! Tänään on taas leikitty ja meuhattu! Kyllä se hauveli jaksaa kovasti pömistä, vaikka uni maittaa vaihtoehtoisesti myös varsin hyvin. On se vaan niin ihana koira vauva <3

Tänään on ollut sateista ja märkää. Ollaan silti käyty ulkona möyhimässä. Pojalla on niin kova vauhti että liukasteluja sattuu, muttei niistä olla moksiskaan. Pikkupihassa onnistuttiin kuraamaan tassut ja massu ihan kokonaan, no päästiinpä harjottelemaan pyyhkeellä kuivaamista ja putsailua. Pyyhe oli tietysti tosi kiva leikkikaveri. Hetki kun kurat pyyhitty niin kimppuun! Pissat tulee jo hienosti paperille tai ulos, mutta ison hädän tekemisessä on vielä hankaluuksia. Ulos ei oikeen onnistu vaikka hätä olisi kovakin. Paperi löytyy jos joku huomaa Turon siihen nostaa, ja välillä omaehtoisesti. Treeniä treeniä vaan :)

Pojulla alkaa jo nimi olla hallussa. Nyt on luoksetuloa harjoteltu ahkerasti. Pikkunameja on taskussa, niitä jaellaan ahkerasti kun Turo tekee niinkun tahdotaan. Pienikin huomionherätys niin poju painelee minkä kintuistaan pääsee luokse, taitaa olla vähän herkkupeppu niinkuin maminsa. Hyvä vaan että on namejen perään, niin menee oppi perille. Vielä on turha säästellä namujen kanssa.

Tänään kokeiltiin kynsien leikkaamista. Etutassut meni tosi hyvin, vaikka leikkurit olivat leikkaajallekkin aivan uudenlaiset. Välissä piti vähän kiemurrella, mutta kun rauhoituttiin niin takatassujenkin siistiminen sujui kuin tanssi. Täytyy sanoa, että olen hyvin tyytyväinen pieneen mussukkaan. Nami tietysti palkaksi!

19.10.2010

Poju 8vk: Treeniä ja leikkiä

Tänään meiän pieni mussukka 8 vk! <3

Aamulla kun herättiin niin Turo nukkui sängyssä kainalossa, ei ole kyllä minkäänlaista muistikuvaa missä vaiheessa poju on siihen tupsahtanut. Yöllä käytiin pissalla, mutta pahvilaatikkoon poju meni takaisin nukkumaan. Mamma on varmaankin jossain vaiheessa unenpöppörössä ottanut hauvelin sänkyyn nukkumaan kun se on alkanut metelöimään :) No herättiinpä molemmat tyytyväisinä hyviltä yöunilta aamulla kellontarkasti puoli kahdeksalta, kyllä Turo tietää millon on ruoka-aika! Ekoina päivinä tuntui ettei ruoka maittanut, mutta nyt on ruokakuppi alkanut tyhjentymään melkosella tahdilla.

Vietettiin vapaapäivää, leikkimistä ja nukkumista vuoronperään. Kaulapannan käyttöön on nyt totulteltu muutamana päivänä. Tänään tuntui ensimmäistä kertaa että kaulapannan kanssa pystyi keskittymään muuhunkin kuin paikallaan köhnöttämiseen ja rapsuttamiseen. Leikittiin ja käytiin takapihalla eikä kaulapannasta oltu suurimmaksi osaksi moksiskaan. JEEES! Ehkäpä muutaman päivän päästä voidaan testailla remmiä etupihalla.

Eilen Turo jäi ensimmäistä kertaa yksin keittiöön tunnin ajaksi. Laitoin  toiseen päähän pedin, puruluita ja leluja, toiseen päähän vesikupin ja sanomalehtiä. Tuntui että poju jäi melko rauhallisesti vähän se kurkotteli portin takaa ja itki. Samin tultua kotiin oli oven takaa kuulunut meteliä. Portilla ollut pyyhe oli myös revitty/raavittu rosoisen näköiseksi. Voi ei! Tänään Turo jätettiin taas tunniksi kotiin kauppareissun ajaksi. Oltiin ennen yksinoloa leikitty, riehuttu ja käyty pihalla, joten hauveli oli aika väsynyt. Menin istumaan ja lukemaan keittiöön Turon viereen, jottei pieneen tilaan jääminen tuntuisi oudolta. Pienen temmellyksen jälkeen Turo kävi peitolle nukkumaan. Pikkuhiljaa hiipparoin huoneesta pois, ja jätimme pojan nukkumaan.
Kun tultiin takaisin, talossa oli ihan hiljaista, vain Suomipoppi soi radiossa. Pissat oli tehty paperille ja tyytyväisenä poju haukotteli tervehdykseksi. Jospa tämä yksinoleminen tästä lähtisi käyntiin! Pyyhekkään ei ollut sen enempää riekaleina kuin edelliskerralla. Huomenna uusi koitos 3h yksinolopätkä, saa nähdä miten selviydytään!

Kaupasta ostettiin Turolle piimää. Iltaruoan nappuloiden sekaan lorautettiin pikkuisen piimää, ja oikein hyvin herkku maistui! Jatkossa yhdelle ruoalle päivässä tarjotaan piimää, niin ei ole liian tylsä ruokavalio Turonkaan mielestä.




Meiän pieni linssilude <3



Tennispallon kanssa otetaan jo mittaa, selkeesti pallokoira tulossa. Vasemmalla huomataan taas kuinka meiän poju nauttii kameran  edessä poseeraamisesta!

17.10.2010

Mittauksia

Turo on nyt mitattu kotona ensimmäistä kertaa!
Pari namipalaa kouraan ja poju seisomaan seinän viereen. Kolmioviivottimella suorakulma seinän ja koiran sään välille, ja eikun analysoimaan tuloksia. Hienosti sujui.

Tuloksia:

Painoa on kertynyt 7,5 viikkoselle hulivilille 2kg ja korkeutta 21 cm :)

16.10.2010

Kolmas päivä uudessa kodissa

Hienosti on Turon kotiutuminen alkanut uudessa perheessä. Yöllä on heräilty muutama kerta pissalle ja kaikki tarpeet on tehty paperille tai ulos - nopea oppimaan!
Koti-ikävä on ollut melko vähäistä, tuntuu että enemmänkin se nyt jo itkee meidän antaman huomion perään. Aamusin pikkupoju on nostettu sänkyyn nukkumaan, kun pahvilaatikossa on käynnistyny melkoinen show. Kainalossa unet on sitten helposti jatkuneet vielä useammankin tunnin.

Tänään herättiin 7 syömään ja aamutarpeille, sitten mentiin vielä peiton alle puoli kymmeneen asti. Pienen yhdessä riehumisten jälkeen keskityin tenttiin lukemiseen ja Turo sai pitää omaa kivaa. Hetken poju istui sylissäni luuta pureksien, mutta totesin ettei se edesauttanut opiskelua yhtään. Lattialla alkoi itkukonsertti kun huomiota ei enään jaettu. Tiputin hupparin tuolin viereen, enkä ollut muutoin huomaavinaankaan. Hyvin äkkiä poju käpertyi tuolinviereen hupparinpäälle jatkamaan uniaan :)

Tänään poikaa on nukuttanut paljon. Varmaan väsymystä parista edellispäivästä. Pureminen ja riehuminen on myös lisääntynyt kun koti ja ihmiset on tullut tutuksi. Mahdottomia riehumiskohtauksia varsinkin kun väsymys kasvaa ylimmilleen. Ei auta kun ottaa ite rauhallisesti ja maltilla. Kyllä Turo on kuitenkin pohjimmiltaan ihan mammanpoika ja hakee turvaa jalanjuuresta tai kainalosta kun tapahtuu jotain jännää. Eilenkin illalla muru kiipesi kaulan/rinnan päälle nukkumaan. Tuntee varmaankin olonsa turvalliseksi tuntiessaan sydämmen sykkeen.

Päivällä käytiin Mustissa&Mirrissä ostoksilla. Poju oli fleesepeittoon kääriytyneenä sylissä mukana. Matkaan tarttui 5kg ruokaa, muutamia herkkunappeja, fleksi ja harja. Nyt pysyy pojun karvat siististi suorassa! Muutoin ollaan pysytty kotona kolmisin ja vietetty aikaa keskenämme. Koiran herkkujen lisäksi tänään ollaan maisteltu pieniä määriä uusia herkkuja. Suuhun hotkaistiin pieni palanen kinkkua, juustoa sekä kypsennettyä jauhelihaa, nami Turo oli aivan tohkeissaan!

Herkkujen avulla vauveli istahti jo pyllylleenkin muutaman kerran, kun kättä nosti ihan hivenen vain ylöspäin. Oppiminen tuntuu olevan helppoa ja nopeaa, niin hyvässä kuin pahassa. Herkkujen lisäksi suuhun on kiva laittaa tyynynkulmia, peittoja, mattoja ym. mukavaa :D
Tänään päästiin fiilistelemään myös tennispallolla, poika oli innoissaan. Pallo suuhun, tiukka ote ja kellahdus selälleen, sitten pallo tassuihin, kuonolla vähän vauhtia ja eikun perään!!! Tätä tuli toistettua ainakin kakskymmentä kertaa. Kyllä nyt taas uni maittaa..

14.10.2010

Kotiutuminen alkaa

Tänään on se kauan odotettu päivä, saadaan uusi perheenjäsen, Turo tulee kotiin! Muutama tunti koulussa ja sitten kohti Nummea. Automatka tuntui pidemmältä kuin koskaan aikaisemmin. Kaikki odotus oli kyllä vaivan arvoista kun näin taas kaikki koiranpennut, varsinkin meidän rakkaan pojun! Kokoa oli tullut lisää, samalla omaa tahtoa ja intoa. Paperit kuntoon ja koira kainaloon.

Ennen kuin päästiin takaisin kohti Helsinkiä, poikettiin syömässä ja kahvilla mökillä Sammatissa. Siellä jackrussellinterrieri Milla ja vanhempani ottivat meidät vastaan. Kyläily sujui hyvin, leikittiin, syötiin, tutkailtiin ympäristö ja vähän nukuttiinkin. Ulkonakin käytiin tepastelemassa, ja Millan perässä piti laukkailla täyttä kyytiä. Hirmunen vauhti on pojalla, saa nähdä kauan sitä perässä pysyy :)
Rohkea ja urhea Turo tuntuu oleva, onneksi pientä harkitsevaisuuttakin löytyy, jokapaikkaan ei sännätä päätäpahkaan vaan tilannetta kuulostellaan alkuun hieman.

Kun isovanhemmat oltiin käyty moikkaamassa niin matka kohti kotia alkoi. Väsymys alkoi painaa kun mökissä ehti torkahtaa vain pienen hetkisen, joten autossa olikin sitten mukava ottaa nokoset. Automatka sujui rauhallisesti ja hyvin, pahoinvoinnista ei tietoakaan -onneksi. Loppumatkasta sitä vähän heräiltiin, mutta luun nakertamisessa oli kylliksi tekemistä loppumatkalle.

Kotona olikin sitten taas aivan uusia hajuja ja ihmettelemisiä. Lelujakin tarjottiin nenäneteen, niin paljon ettei oikein tiennyt mihinkä tarttua. Kaikki kokeiltiin pikkasen. Jännittävin oli pikkuinen sammakko joka piti kovaa piipitystä. Tosi varovasti piti lelua kantaa ettei se vahingossakaan inahtaisi.
Lopulta uni tuli silmään keskelle parkettia. Näin paljon uusia asioita yhden päivän aikana, niin ei mikään ihme että pieneltä ukkelilta on veto veks.

Otoksia 7 viikkosesta vauvelista, sen verran mitä temmellyksiltä ja vauhdilta ehti taltioimaan:











13.10.2010

Viimeinen koiraton päivä tässä kodissa

Jännitys tiivistyy, ei malttaisi enään odottaa sekuntiakaan. Eilen soitin jo koulusta Samille, jos olisimme hurauttaneet Nummeen hakemaan pojuamme kotiin, mutta eihän se onnistunut kun tänään piti vielä käväistä koululla luennolla eikä vapaapäivän mahdollisuutta ollut kummallakaan, möh!
Tänään on taas vuorostaan tallipäivä, joten kyllä se vain on jaksettava odottaa huomiseen iltapäivään.  Pahvilaatikko, ruokakuppeja ja muuta tarpeellista on jo ostettu kaappiin odottamaan. Lehtiroskatkin ovat jääneet tyhjentämättä, sillä tällä kertaa mainoslehdille löytyy hyödyllistäkin käyttöä - pissa-alusta jos hätä yllättää ennenkuin päästään ulos asti.
Tänään pitää vielä matot rullata varastoon odottamaan kunnes opitaan sisäsiistiksi, muutoin kaikki valmista! Enään puuttuu vain pentu :)