Vierailupäivä mummolaan ja turolaan!

Tänään oli taas jännittävä päivä. Koulussa piti jännittää muutama tunti ennenkun päästiin autolla starttaamaan ensin kohti Sammattia tervehtimään isovanhempia ja siitä kohti Nummea katsomaan meidän koiravauvaa.
Koiralauma otti meidät innokkaasti ja äänekkäästi vastaan, mutta rauhoittuivat kun huomasivat että vanhat tututhan sieltä tulivat ihailemaan Turoa ja muuta pentukatrasta. Kovasti olivat pennut kasvaneet sitten viimenäkemän, ovathan ne jo melkein 5 viikon ikäisiä. Alkavat jo kovasti  muistuttaa pieniä pienoismalleja rotunsa aikuisista edustajista.

Tänään pennut pääsivät ensimmäistä kertaa ulkoilemaan pihalle, siinä sitä olikin ihmettelemistä, valtavasti uusia hajuja, uudenlainen leikkialusta ja kaikkea mukavaa maisteltavaa. Turo viihtyi hyvin ja oli reippaana vaikka joutuikin ajoittain vaihtamaan paikkaa sylistä syliin. Sentään vähän maltettiin antaa pojan leikkiä ja temmeltää sisarusten parissa.

Edelleen oli kuvien ottaminen kovin hankalaa, pienet vilpertit kun ovat niin kovin nopeita liikkeissään. Ulkona valaistus oli kuitenkin puolellamme, joka hieman helpotti kuvaamisoperaatiota. Nyt on kuvasaldoa sen verran, että niitä selailemalla EHKÄ malttaa odottaa kolme viikkoa, jonka jälkeen rakas muru saadaan tutustumaan omaan kotiin!

Kotimatkalla iski taas pieni haikeus, kolme viikkoa ennen kuin pääsemme taas näkemään Turo -vauvan. Onneksi sen jälkeen sitä pienokaista saa nähdä päivittäin, ehkä jopa hermoromahduksen partaalle (toivottavasti ei kuitenkaan, eihän niin pienelle murulle voi hermostua). Lievittääkseni eroahdistustani ajoimme suoraan Jumbon parkkihalliin ostelemaan kaikkea mukavaa koirasälää. Matkaan tarttui kaulapanta, nirunaru, vinkuvanku hiiri, kynsisakset, puruluita, kurapyyhe ja ruokakuppeja. Tilasin myös Turon nimellä ja puhelinnumerollani varustetun merkin kaulapantaan roikkumaan, jos pikkukarkulainen vaikka sattuisi karkaamaan - mikä ei ole toivottavaa! - niin löytää hän takaisin oikeaan osoitteeseen. Nyt alkaakin pikkuhiljaa  kaikki tärkeimmät tarvikkeet olla kasassa, matkan varrella niitä karttuu kuitenkin vielä ihan riittämiin. Ei siis kannata hamstrata kaikkea tässä alkuhuumassa.

Meiän pieni taapero ekaa kertaa ulkoilemassa!

Äiti tuli vahtimaan, vaikka kyllähän mä oon jo iso poika ja isot pojat osaa ulkoilla jo ihan ilman valvontaa. Eiks nii?

Nami nami, kaikkia herkkuja sitä pääsee maistelemaan, voisko tänne ulos päästä useemminkin?

Macho miäs <3

Turo poju <3

Voiko olla suloisempaa? Muru <3

Ai sä tykkäät musta, mäki tykkään susta  :)

Perheen miesväki toinen vähän isompi ja toinen pienempi, mutta eihän sitä kokoeroa kukaan edes huomaa!