On se vaan niiiin mieluinen!

Mä oon niin innoissani tästä pienestä pennelistä, on se vaan niin makee! Tällä viikolla ollaan vietetty melko paljon laatuaikaa ulkona kahdestaan kun Turo ulkoilee yksikseen muutamia satunnaisia aamulenkkejä lukuunottamatta. Kahdestaan koirat riuhtoo ja koirien ohittamiset on super-vaikeita, mutta yksikseen molemmat toimii kuin unelma. Typy osaa hienosti kulkea lenkillä niin vapaana kuin itsekseen. On se semmonen herkkusuu ettei paljon tarvitse vihjata kun vieressä ollaan tapittamassa. Mainio tyyppi!

 Paimennustaipumusta en ole ainakaan voimakkaasti havainnut ja penneli on onneksi vahvasti leimautunut olemaan mun kanssa. "Annna olla" -käsky ollaan opittu kuin itsestään. Kaikista lenkillä vastaantulevista erikoisuuksista selviydytään leikiten, eikä Typyllä ole taipumusta suurempaan jahtailuun. Lopettaa heti kun huomautan :) Koiran on se heikko lenkki. Siinäkin suhteessa ollaan kehitytty. Nyt ollaan kaksin päästy koirien ohi haukkumatta, ja pidemmällä välimatkalla olen kehunut pentua kun se katsoo muita koiria. Melko vähän ollaan kuitenkin kaiken kaikkiaan lenkillä vastaantulijoihin törmätty, mikä on ihmeellistä sillä Turon kanssa ohituksia tulee enemmän :) Mutta pikkuhiljaa me totutaan muihin koiriin. Hyvä siitä tulee!

Eilen oltiin taas auringonpaisteessa rymyämässä peltoaukella. Melkolailla penneli mun jaloissa pörrää mikä vaikeuttaa huomattavasti kuvaamista ;) Pitäisi olla joku kaverin mukana.

Vähän leikittiin kahden lelun leikkiä pihalla kun kotona pitää Turon jääkauden vuoksi olla melko hissukseen. Hienosti Typy riehaantuu tästä leikistä! Sitä pitää kyllä harrastaa enemmän, sillä helposti yhden lelun kanssa Typy kyllästyy eikä samanlainen drive ole päällä. Neiti on selkeästi enemmän namipalkkautuva, eikä lelu aja aivan samaa asiaa, mutta kokoajan pyrin sitä vahvistamaan että muuallakin kuin kotona olisi kiva leikkiä. Sen sijaan hihoissa ja hanskoissa olisi kiva roikkua vaikka lelu olisi ihan vieressä :D

Kaikki etuhampaan ovat vaihtuneet, jonka vuoksi olen hieman varovaisemmin vetänyt lelujen kanssa, vaikkei se suuremmin Typyä tunnu haittaavan. Tuo kahden lelun leikki on siitäkin hyvä, ettei lelun kanssa tarvitse riuhtoa vaan sen voi melkein heti luovuttaa pennulle.

Alla olevasta kuvasta näkyy, että kyllä se Typy niitä leluja kantaa, mutta kiinnostus lopahtaa nopeaan, joten leikin tulee olla intensiivistä ja melko lyhyissä pätkissä.

On se kyllä niin nätti ja mainio pentu <3 Tosi tyytyväinen olen ollut rotuvalintaan, vaikka välillä hermot on kireellä kun tulee vauhdilla koulusta tai töistä kotiin ja vastassa on energiaa pursuava pentu joka riiviöi - repii hihasta, vaatteista, hyppii, pomppii, komentaa. Tilanne kuitenkin rauhoittuu heti kun saa pennulle tekemistä, muutoinhan tuo on varsin helppo ja mallikas tyyppi :)

On se vaan niin mieluinen tapaus <3