Reipas ja rohkea poika!

Tänään oli aamulla kello herättämässä, Turo 12 viikkoa ja ensimmäisen rokotuksen aika. Kyllä mammaa vähän jännitti kun lähdettiin käymään eläinlääkärissä. Aulassa vuoroaan odottelemassa oli myös nuori pinseri, joten odotusaika meni nopeasti kun pojat tekivät iloisesti tuttavuutta keskenään. Nuori naislääkäri kutsui meidät sisään ja reipas poika kipitti kintereilläni vastaanottohuoneeseen. Tutkiminen vähän jänskätti, mutta hienosti saatiin kuunneltua sydänäänet ja muut tarkastukset. Toista pallia edelleen odotellaan, toivotaan että se sieltä tipahtaa jossain vaiheessa kun sen aika koittaa. Vastaanotto huoneessa käyminen oli kyllä melkosen nopea piipahdus, käytiin pistämässä herkkunappuloita poskeen ja siinä sivussa taidettiin jonkinmoinen rokotuskin saada, muttei sitä nyt huomannut kun ne nappulat oli pääosassa! Ensimmäinen rokotus sujui siis mallikkaasti ja eläinlääkärikäynnistä taisi jäädä Turolle positiivinen mielikuva. Kuukauden päästä sitten uudelleen.

Teippi laitettiin korvaan eilen illalla, mutta tänään iltapäivällä se tipahti pois, kun ei ehditty vielä hankkimaan kunnon teippiä korvaan. Iloksemme korva oli jo asettunut, jes! Saa nähdä riittääkö päivän teippaus vai lähteekö vasen korva vielä hakemaan vääränlaista asentoa. Toivotaan, että sen nyt tällä pikku korjauksella löytäisi paikkansa.

Iltapäivällä käytiin pienellä lenkillä pihan ympäri. Turo osaa jo hienosti kulkea remmissä, vaikka kotioven lähestyessä remmi kiristyykin, mutta se ehkä sallittakoon? Muutoin matka taittuu melko hyvin löysällä remmillä. Välillä kun remmi kiristyy niin olen pyrkinyt pysähtymään ja odottamaan koiralta reaktiota, suhteellisen hyvin on sujunut. Katsekontakti -harjoituksista kotona on ollut myös hyötyä, tänään sain Turolta pari kertaa katsekontaktin remmissä kun pyysin (koira käveli tällöin rauhallisesti löysällä remmillä, ei tutkinut ympäristöä). Kyllä meillä on sitten fiksu parson poika <3

Kotona mentiin pesulle. Valkoinen turkki oli hieman harmantunut ja jaloille roiskuu pissaa kun jalka ei vielä nouse, joten ensimmäistä kertaa kotona mentiin kunnon shampoo pesulle. Tarkoitusta varten ollaan ostettu mietoa pentushamppoota. Pientä räpiköintiä, mutta nyt kotona myllää taas valkoinen ja puhtaan tuoksuinen poika!

Lepattava korva

Eilen havahduin siihen, että Turob vasen korva on alkanut lepattamaan! Se ei enään taitu kauniisti V-muotoisesti eteenpäin vaan korvan taakse on muodostunut poimu, joka kääntää korvan sivulle. Ajattelin sen olevan ohimenevää, mutta koko eilinen päivä ja tämä aamu korva on pysynyt sivuasennossa. Ihmettelevä mamma surffasi aamutuimaan keskustelufoorumeilla ja tämä korvan sivulle taittuminen on kuulema ihan yleistä pikku parsoneilla.
Hierominen  saattaa auttaa, täytyypä siis ruveta hieroskelemaan poitsun korvia muutamia kertoja päivässä! Löysin myös hyvät teippausohjeet, jollei korva hieronnalla asetu. Kokeilin ohjetta asettamalla käsin korvan teippausasentoon, kun päästin irti niin korva jäi hetkeksi oikeaan asentoon, suloisesti eteenpäin. Luultavasti teippauksesta olisi siis hyötyä. Täytyy nyt ensin kuulostella tätä korva asiaa ja hieroa ahkerasti, jos ei muutosta ilmene niin teippiostoksille! :) Siitä tulisi varmaankin mielenkiintoista tämän pienen vekkulan kanssa.

Eilen käytiin kyläilemässä Samin siskon luona. Turo ihmetteli vajaa 5kk toista pikkupojua, joka möngersi lattialla ja leikki helisevillä leluilla. Turo osasi olla vauvan kanssa tosi hyvin, ollaanhan sitä jo muutaman kerran harjoiteltu serkkupoikien kanssa hengailua aikaisemminkin. Vauva oli kovasti kiinnostunut Turosta, mutta meidän hauveli oli enimmäkseen kiinnostunut siitä lelujen paljoudesta. Kädestä asti melkeen vietiin vuorotellen jokainen lelu testattavaksi. Ja ruokahetki se oli kiinnostavaa. Lusikallinen suuhun ja sitten Turo juoksi putsaamaan suun, sitten uusi lusikallinen ja uusi putsaus. Ei siitä syömisestä oikeen tahtonut mitään tulla, joten  meidän ahne pikkuhauveli piti napata ruokailuhetken ajaksi syliin, ai että kun harmitti!

Isänpäivä tulossa, se tietää vierailuja. Turo pääsee taas kiusaamaan vanhoja neitejä Millaa ja Iidaa. Rohkeu vaan kasvaa päivä päivältä, saa nähdä miten mummelit sietävät meidän vekaraa, josta on jo tullut melkoinen möntti siihen verrattuna kun se meille saapui. Korkeutta on tullut 5 cm ja paino on noussut 1kg eli nyt ollaan jo 26cm korkea ja 3,1 kiloa! Tällä massalla on onneksi vielä turvallista jyrätä!
Hyvää isänpäivän viikonloppua kaikille!