Tänään ollaan muisteltu isiä ja vaareja. Vierailuja on tehty useassa eri osoitteessa. Aamu lähti käyntiin brunssilla vanhempieni luona. Turo sai moikkailla Millaa, vaikka hieman mummelia arasteltiin kun viime kerralla saatiin kurinpalautusta leluihin koskemisesta. Viime vierailu oli siis hyvin muistissa, joten Millan lempilelut saivat olla ihan rauhassa. Muutoin yhteisoleminen sujui varsin mallikkaasti.
Matkaa jatkettiin vaarin luokse. Siellä meitä odotti Siiri -mäyräkoira. Turoa selvästi jännittää mustat ja tummat koirat. Alkuun haistelu sujui hyvin, mutta pojua rupesi ensihajujen jälkeen jännittämään ja mahdoton ärinäshow alkoi. Siiri hermostui hieman rähinästä, joten koiria ei uskaltanut päästää kovin lähelle toisiaan kun kokoeroa on vielä niin huimasti.
Välissä tultiin kotiin muutaman tunnin päiväunille ennen kuin matka jatkuisi taas. Tällä kertaa suunnattiin Samin vanhempien luokse ruokailemaan. Labradorinnoutaja Iida otti meidät iloisesti vastaan. Vanha neiti arasteli meidän pikku petoa ja kiersi Turon melko kaukaa. Turo sen sijaan piti jälleen pientä ähinää. Yhdessä oleminen sujui kuitenkin varsin hyvin kun kumpikaan ei kiinnittänyt toisiinsa suurempaa huomiota. Turolla oli innokas 6-vuotias Amanda -tyttö leikkikaverina. Meidän pikku veijari sai leikkiä sydämensä kyllyydestä ja juosta suurta taloa villiintyneenä ympäriinsä. On noilla nuorilla pikkutytöillä villitsevä vaikutus pentukoiriin! Lelut saivat kunnolla kyytiä.
Päivän viimeisenä kohteena oli vielä kahvittelut toisen vaarin luona. Ovella meitä odotti suuri yllätys kun nuori Minni -labradorinnoutaja seisoi ovella vastassa, talossa oli siis muitakin vierailijoita. Minni oli ensimmäinen koira joka oikeasti oli kiinnostunut Turosta positiivisella tavalla, jes!
Haistelut menivät hyvin, vaikka Turoa vähän jännittikin. Molemmilla häntä heilui, mutta lähes heti Turo aloitti villin ärinän, se ei oikein tiennyt olisiko se innoissaan vai peloissaan. Kovasti iso musta koira kiinnosti, mutta pienen sintin rohkeus ei ihan meinannut riittää. Ego tuntui kuitenkin olevan melkoisen suuri kun puolen metrin päähän sännättiin ärisemään ja näykkimään, vaikka hetken päästä sännättiin jo sohvan alle piiloon. Onneksi Minni oli hyvin rauhallinen, katseli ihmeissään Turon touhuja ja heilutti häntää. Ensimmäinen aikuinen koira, jolla lapsenmielisyys riitti katselemaan Turon menoa. Koitettiin hillitä Turoa, mutta ei siitä oikeen mitään tullut. Hetken äristyään, Turokin tajusi Minnin olevan kiltti ja innokas tutustumaan itseensä. Egon pönkittäminen ja pullistelu vähenivät vähitellen kun pelko laantui. Loppupuolella yhdessä oleminen sujui jo hienosti, muutamia egoiluja lukuunottamatta.
Tämä tutustuminen teki Turolle hyvää, se sai positiivisen kokemuksen mustasta ja ISOSTA koirasta. Tästä on hyvä jatkaa. Egoilu on vain saatava kuriin, aikuiset koirat eivät katso kovin hyvällä pienen pennun rähinää.
Kotiin päästyä ruoka ja uni maitti! Rankka päivä täynnä sekä tuttuja että uusia taloja ja koiria. Leikittiin ja ihmeteltiin, mukana pyöri sekä pieniä ihmisvauvoja että vähän isompia lapsia ja koiria. Paljon uutta ihmeteltävää, mutta hienosti meidän Turo pärjäsi, hieno poika! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti