22.10.2010

Reporankana

Tänään on ollut touhukas päivä. Aamupäivästä Turo harjoitteli yksin olemista parin tunnin verran ja hienostihan se sujui, alkuun vähän harmitti ja kiukutti, mutta takaisintullessa omalta paikalta löytyi rauhallinen ja iloinen pojan kloppi. Kaverini Lotta tuli katsomaan meidän pientä vauvelia ja ihastui meidän hurmuriin. Ovi ehti pamahti hetkeksi kiinni , kunnes ovikello taas soinut. Mummo ja minun veljeni sieltä tulivat pullien kanssa morjestamaan Turoa. Mummon lellipylly sai jopa palan pullaa, vaikka me täällä kotona ollaan vaan pidetty kuivalla piimä/nappula linjalla! :D Touhuttiin ja ihmeteltiin jopa 3h putkeen, ihme ettei koiran tullut väsy, ei ilmeisesti malttanut nukkua.

Lopulta meidän haukotteleva hauveli pääsi vetämään sikeitä soffalle. Tirsojen jälkeen iskä tulikin kotiin ja melkeen heti lähdettiin kyläilykierrokselle. Molemmat mummolat käytiin läpi. Ensimmäisessä stopissa sovitettiin hienoa punaista lämpöpukua. Alkaa ilmat viilenemään niin pitää olla vauvakarvan päällä jotain lämmikettä. Jack russellinterrieri Millan kanssa piti myös vähän ärhennellä. Milla ei ollut kiinnostunut kuin leluistaan, mutta Turo juoksenteli sinnikkäästi hirmuista vauhtia Millan ympärillä, välillä käyden piilossa sohvan alla. Tyypillinen junnu ja hölmöläinen!
Piipahdettiin vielä kyläilemässä toisella mummolla ennenkuin tultiin kotiin lepäilemään. Siellä moikkailtiin vanhaa labradorinnoutaja mummoa Iidaa. Molemmat taisivat pelätä vähän toisiaan, mutta kaikin puolin tapaaminen meni hyvin. Turokin oli puristanut jo kaikki mehut itsestään Millan kanssa, niin ei enään jaksanut räyhäillä. Mamman sylissä nukuttiin melkeen koko kyläilyn ajan. Kotiin päästyä koiruus oli aivan reporankana. Rättiväsynyt mussukka jäi sohvalle nukkumaan juuri siihen kohtaan mihin sen fleesepeiton kanssa laskin.

Tämän päivän uusi juttu oli myös hihnassa kulkeminen. Pantaan ollaan tutustuttu jo noin viikon verran ja nyt se on alkanut sujua hyvin, joten päätettiin ottaa askel eteenpäin. Autolle käveltiin hienosti remmissä. Vähän piti riuhtoa ja ihmetellä jos hihna kiristyi, mutta kun paniikista päästiin eroon niin eteneminen sujui ekakertalaiseksi varsin mallikkaasti.

Syyssää oli melko kolea ja pimeääkin oli jo, mutta rohkeasti silti tutkiskeltiin paikkoja, vaikka inhottavassa remmissä jouduttiinkin liikkumaan. Kyllä me siihen hihnaan pikkuhiljaa totutaan kunhan paremmin tutustutaan.

Milla ihmettelee Turoa. Mielenkiinto heräsi kun hauveli rupesi nakertamaan Millan leluja. Muutoin vanha mummo on superkiltti, mutta omista leluista pidetään kyllä hyvä huoli! Oikealle meidän väsynyt kyläilijä käärittynä fleesepeittoon. Ulkona oli jo pakkasta, poika olisi ollut kotimatkalla umpijäässä ilman maimin lämpöstä sylkkyä ja peittoa <3



2 kommenttia:

  1. Heissan, kiva kun olit käynyt "kylässä" meidän blogissa. Onnea uudesta perheenjäsenestä. Hän on hurmaava!

    Jenni, Iita, Telma ja Presso

    VastaaPoista